Tammikuu on aina tuntunut sellaiselta masentavalta ajalta, samoin kuin koko kevät talvi. Kovasti sitä yrittää hakea positiivisuutta, mutta mieliala näkyy paljon siinäkin, mitä tekee.
Kultakutrin likainen lapsuus
Goldilocks's dirty childhood
Kultakutri oli varmaankin melkoinen sottapytty.
Kovasti mielessä pyörii kaikkea kivaa puuhastelua, mutta kun on pikkainen alavire.
Olen kyllä touhunnut nyt myös noissa muissakin blogeissani ja alkaa valokuvaus nostaan päätään.
Luonto on nyt kauniissa talvisessa asussaan ja sen ihmeellisyyksiä pitäisi taltioida. Tuo pakkanen hieman rajoittaa. Sitten kun lauhtuu, niin satumaailman vaikutelma häipyy, ikävä yhtälö.
Kevät sieltä nostaa päätään ja mieliala sen myötä kohenee, se on hyvä yhtälö.
ps. Huomasin nyt vasta tuon haasteen, jonka
Valua Kuvassa oli laittanut. Vastailen siihen seuraavassa postailussa.