Tikusta asiaa

Tai oikeammin pallosta.

Joulu tuli ja meni ja sen jälkeinen raukeus vallitsee.
On sellainen vetämätön olo. Nyt ei tosiaan synny uutta ja ajatus on pysähtynyt raukeaan ja odottavaan tilaan.
Tämän postauksen laitan ihan sen vuoksi, että saan nuo tontut tuosta etusivulta liikekannalle.

On kylläkin sellainen hieman levoton ja rauhaton olokin, sen raukeuden ja mässyttelyn rinnalla. Odottavalla kannalla ollaan ja uusia ideoita kyllä pikku hiljaa pulpahtelee pintaan.

Vuosikin kohta vaihtuu ja tulee sellainen tunne, että jotain uutta täytyisi kehitellä. Mitä se sitten on, jään odottamaan, kyllä se sieltä tulee, jos on tullakseen. Muutos voi olla niin pientäkin, ettei sitä huomaakkaan, muutoksella tarkoitan ihan tuota puuhastelua.
Esim. jokin isompi projekti olisi haasteellinen, mutta epäilen saisinko loppuun viedyksi. Siinähän voisin tietenkin kehittää pitkäjännitteisyyttäni, joka tuntuu olevan aika lyhyttä.

No, nämä nyt ovat tällaisia pohdiskeluja, jotka tulevat ja menevät.
Palataan ainakin ensi vuonna blogin pariin.

Siispä toivottelen kaikille
Hyvää vuoden loppua!

Jouluista rauhaa

Näiden tonttujen myötä toivotan teille kaikille   

Joulun joutsen

Joutsen keittiön ikkunalla luo kainoja katseita alaspäin.

Joskus se melkein punastuu, ehkäpä kaikesta tavara paljoudesta ja hyörinnästä.

Vai olisiko syynä yläpuolella häkissään istuva pöllö.

 

Tuskin pöllöstä vaaraa joutsenelle on.

Erilaisia asetelmia on hauska väsätä jo tuon pojan nassikan vuoksi, joka tuolla häkin takana kurkistelee.

Kuva on hieman suttuinen ja tarkoituksella.

Kuinkahan monta kertaa ehdin näitä asetelmia muutella, ennenkuin tämä kuu on lopuillaan.

Pimeä ja hämärä aika on niin tunnelmallista, se saa rönsyilevän ja melankollisen puolen esiin.

Virkattu räsymatto kuuselle

Huomasin, että kuusenmatto oli kadoksissa ja niinpä iltasella TV: tä katsoessa virkkailin jäännös räsyistä kuuselle ihan oman maton.

Työ eteni melkein huomaamatta, ei tarvinnut suunnitella eikä pohtia mitä väriä käyttäisi. Värejä kun ei ollut käytettävissäkään kovin paljon ja niinpä päätin, että otan kerän ja virkkaan sen loppuun.

Aloin tehdä suorakaidetta ja kun kerä loppui, poimin sivusta silmukat ja virkkasin sivuun uuden kerän. Jatkoin työtä käännellen ja virkaten kaksi sivua samalla räsyllä. Joskus virkkasin vain yhden sivun ja näin tehden mattoon tuli leveyttä ja pituutta, lopulta siitä tuli melkein neliö. Matto on sen verran laaja, että pukki voi laskea myös lahjat sen päälle.

Mattoa tehdessä ajatus työskenteli ja mietin, että näin virkaten voisi tehdä kuvioita. Se kyllä vaatisi etukäteis suunnitelmaa ja se ei taas oikein ole houkuttelevaa.

Hetkiä aamussa

Poimin pieniä paloja aamusta.

Valo

Aamun varjot ovat hiljakseen väistymässä, valo antaa odotuttaa itseään.

Kynttelikkö hohtaa vielä

kohta se on valju.

Asetelma

Piparkakkutalo odottaa kuusen kera

niin mitä

varmaankin niitä tonttu-veijareita.

Sukat

Emännän ja isännän joulusukat odottavat nekin

uunin kyljessä

raukeina.

Ja uuni huokuu suloista lämpöään

unettaa.

Lyhty

Sekin odottaa. 

Odottaa, että illan varjot 

valtaa huoneen 

ja kynttilä sen sisällä syttyy. 

Kynttilän valo loistaa

luo valon ja varjon leikit

unettaa.

Huomaan, kaikki odottaa ja unettaa. Pimeys, lämpö ja odotus,  unettaa.

Tummia tunnelmia

Tämän illan tunnelman tuoja, uunituore yksilö.

Virkaten, joulusukka

Siinä se nyt minun joulusukka roikkuu muurin kyljessä. Niin orpo on yhden sukan riipuskella, joten illalla täytynee alkaa toista.
Erilaisia joulusukkia olen blogeissa katsellut ja kun en oikein ompella osaa ja kutominenkin on työlästä, niin ajattelin tehdä virkkaammalla.

Kyllähän tämä kävisi vaikka harlekiinin sukasta.
Jos vielä innostun toisenkin tosiaan virkkaamaan, niin se ei haittaa yhtään, vaikka on erilainen, eihän harlekiinilla kahta samanlaista.
Yritin myös tuollaista kirjovirkkausta, tuota täytyneen harjoitella lisää eri kohteisiin.
Toiseen reunaan virkkasin valkoista, kun sukka näytti niin ohuelta, samalla sain siihen liimailtua punaisia nappeja.
Huom! liimailtua, kun se on nopeampaa ja eihän tätä jalkaan vedetä.

Nappeja laitoin  väriä tuomaan ja kilikellot, että kuulee jos joku sukkaani kajoaa.

Siinähän se nyt odottelee, jos se pukki vaikka namuja tuikkaa sukanvarresta, eihän tuonne mitään mahtilahjoja mahdukkaan.

Tähdet, tähdet

Näitä tähtiä olen myös väkertänyt ja kimmokkeen sain täältä Kirsin blogista. Hänellä oli blogissan linkki, josta myös ohjeet löyty.
Tein ihan koe mielessä muutamia käsillä olevasta paperista, tein niistä jämäpaloista myös pienempiä.

Jos joku sattuu ihmettelemään ovenrivan outoa asentoa, niin se on käännetty sen vuoksi, kun meillä koira aukoo ovet. Kyllähän se tuohonkin on keinot keksinyt, täytyy vain muistaa pitää ulko-ovi lukossa jos sattuu innostumaan ulkoilusta omin avuin. On senkin kyllä tehnyt.

Ovipielet ovat  aika raavittuja ja syvät viirut, putsailin hieman siistimmäksi kuvaa.

Joulukalenterin rekvisiittaa

No, nyt on ensimmäinen luukku sitten postitettu ja tapahtumat liikkuvat virkatun piparkakkutalon ympäristössä.

Idean tähän piparkakkutaloon lainasin Tuulentuvan Sirulta, joka oli tehnyt kauniin virkatun talon.
Tämä ei kovin muistuta piparkakkutaloa, vielä, mutta tontuilla on 24 päivää aikaa saada se sen näköiseksi.
Olen tehnyt talon kahdesta eri ruskeasta, sillä kun aloitin, niin ei ollut muuta kuin tuota vaaleaa. Arvelin, ettei riitä aivan kattoon, joten täytyi käydä lähikaupassa. Siellä ei sitten ollut kuin tuota tummaa. Nyt on sitten kattoa paistettu kauemmin, mutta jos siihen kuorrutukset tulee, niin eiköhän se sitten mallaa ihan piparkakkutalon profiiliin.
Kun noita ohjeita ei ollut käytössä, niin teko oli sellaista sävellystä. Jännitin vielä illalla, että mitähän tästä tulee, mutta kun olin jo ennakkoon mainostanut kalenteria, niin valmiiksi täytyi tehdä, tuli mitä tuli.
Sisälle työnsin sitä lampaanvillaa, en kuitenkaan ihan täyteen ahtanut, kun tahtoi nuo seinät pyöristyä ja pullistella liiaksi.

Illalla en sitten enään jaksanut virkata valkoista ihan katon ympärille, tuli väsy. Suosiolla jätin lopun herkistelevän Hemmon hoitoon, täytyyhän hänelläkin puuhaa riittää.  Ja muutenkin, eiköhän nämä kolme saa talon jouluaattoon mennessä kuntoon.