Nyt jo, joulunpunaista

Vielä on kasvua ja lämmintäkin, mutta silti tuo joulunpunainen alkaa työntyä esiin. No, tämä oli vain pakonsanelemaa. Punainen on kyllä läpi vuoden puuhailussa mukana, tällä kertaa täytyi löytää jotain, joka peittää.

Tein kranssin ja siihen löytyi varastoista punaista kuultokudosta. Kankaan olen vuosia, vuosia sitten loukutellut kangaspuissa ja nyt sille oli käyttöä. Pikkaisen oli pölyinen, enkä siinä tohkeissani ehtinyt puisteleen. Olisi pitänyt,  syystä että,  sain sen takia sitten illan nieleskellä pölyä ja kakistella. Laiskuudesta rokotetaan.

Kranssista tuli suurempi kuin olin ajatellut. Pohjan tein heinästä ja kun suhteet eivät näyttäneet tasapainoisilta, niin pyörittelin sanomalehteä renkaan ympärille. Sitten muovia eristeeksi, jotta kestää jonkin verran kosteutta, oveenhan se on tarkoitus sijoittaa.

Tämä kyllä näyttää ihan pelastusrenkaalta, siksipä noilla langoilla yritän hämätä. Kokoa kyllä on liikaakin ovikranssiksi, mutta näkyypä kaivolta kotia.

Viikonloppu lähestyy, joten hyviä sellaisia kaikille;)

Linnuille, omenainen

 Omenaisia, lettejä ja odotusta

Keräsin maahan pudonneita marjaomenan hedelmiä, pujotin rautalankaan ja kieputin varjostinkehikon ympärille. Olisi ollut parempi, jos kehikko olisi ollut ruosteinen, mutta jospa tämä tuolla ulkoilmassa myös muhii ja ensi kesänä olisi jo kaunis ruoste pinnassa.

Olen jotensakin ihastunut noihin värikkäisiin kuteisiin ja jätin ne roikkumaan eripituisina. Nuo kuteet on letitetty ylhäältä ja sitten niitä lettejä solmin yhteen. Voisihan tuohon jotain täydennystä tietenkin lisätä.

 Omenat tarjolla, lintuset, olkaapa hyvä!

Korviin killumaan, syvää sineä

Blogeissa törmää monenlaisiin ideoihin, kuten korviksiin, jotka on tehty pitsistä. Eilen selailessani erilaisia sivuja, silmiini osui myös kauniit valkoiset korvakorut. Aikaisemminkin olen tämän tyylisiin törmäillyt suomalaisissa blogeissa. esim. Tyttö kylmän maan blogissa.

 Ei nyt ollut käsillä mitään kaunista valkoista pitsiä, mutta tällaista sinistä. Liinan ostin kirppikseltä altered väkerryksiä varten. Ei tämä nyt niin järin kaunista ole, mutta kokeillaan.
Siitäpä vaan pienet palat ja tietenkin mahdollisimman keskeltä, minkähän vuoksi.

Tulihan niistä sellaiset kevyenlaiset korvakorut ja kokeiltukin on niiden toimivuus. Kyllä ne korvissa pysyy, eikä onneksi riipu liian alhaalla.

Missähän näitä käyttäisin, kotona en ainakaan. Taidanpa pistää korviin killumaan, kun lähden savea työstään.

Hyvää alkanutta viikkoa;)

Ystävyydellä

Kiitos Sylvi kauniista tunnustuksesta. Tämä on ensimmäinen tunnustus, jonka  Hössöntössö puuhailee sai ja vieläpä näin kaunis;)

                                                   "Ystävyys on akku elämän arjessa!"



Ystävyys ja ystävät, myös kaikki blogiystävät, ne on vain niin elämän suola, ilo ja kaikkea millä ihminen pääsee jo pitkälle, vaikka elo muuten olisi kurjaa. Huolet tuntuvat pieniltä, varsinkin kun pieni ihminen löytää ystävyyden avaimet, niitä pitkään kaivattuaan. Täällä blogimaailmassa olen saanut tuon myös nähdä ja se tuntui NIIN hyvältä, kun ystäviä löytyy pienelle ihmiselle. Mieleni on keveä ja aurinkoinen, vaikka hetkeä aikaisemmin olin tuoliin lysähtänyt elon murheiden kasaannuttua. Sitä tämä elämä on...vuoristorataa ♥

Tämän tunnustuksen haluan ylläolevilla saatesanoilla antaa seuraaville blogeille ja heidän kirjoittajilleen:

                                        Teille IHAN KAIKILLE, jotka TÄÄLLÄ vierailette, juuri     SINULLE ystäväiseni;)

Nuori Apollo

Eilen syntyi nuori Apollo, kuin Venus ikään. Olihan siinä hieman työtäkin ja tuskailua, kun ei oikein tahtonut simahtaa. Aamulla, yön yli nukuttuani, tein vielä korjailuja ja totesin taas kertaalleen, että maltti on valttia.

Siinä se nuori Apollo aamun koitossa tervehtii. Mutta nyt huomasin, että olisi pitänyt olla nakuna, kuka se vaateitten kera syntyy.

Kun Apollo tahtoo omaa rauhaa, niin hän voi kääntää kannen suojaksi. Tämä on siis tehty sellaiseen kirjan malliseen rasiaan.

Altered , säihkettä harmauteen

 

Olen jo pari päivää seikkaillut netissä ja katsellut erilaisia harrastus blogeja. Siellä törmäsin näihin altered töihin, niitä oli joka lähtöön. Ja kun on tuota harakan vikaa, niin hullaannuin täysin. Eilen sitten väkersin ensimmäisen tämän lajin tuotoksen, menihän siinä yli puolen yön, mutta kun ei malttanut kesken jättää.

Tästä tuli sellainen Gypsy look tyylinen ja aika hätäinen luomus. Seuraavaan aion hieman enemmän panostaa, sillä ei tämä jää viimeiseksi, sen verran mukavaa puuhailua.

Niin kiire oli työtä aloittaa, etten ehtinyt ottaa kuvaa pohjasta, mihin nämä kaikki materiaalit sitten liimasin.
Pohjana oli sellainen kirjan pakkauslaatikko, joita tulee kirjalähetysten mukana, se oli sivusta aukeava. Päällystin sen kankaalla ja tässä vaiheessa en oikein tiennyt mikä siitä voisi tulla.

Siinä kahvia nauttiessani katselin pohjaa ja odotin liimauksen kuivumista. Haalin erilaisia materiaaleja pöydälle, siitä se lähti ja vei mukanaan. Suunnitelma kypsyi sitä mukaa kun työ edistyi.
Täytyykin lähteä kirppikselle, josko sieltä löytyisi materiaali tämän tyylisiin töihin. Erilaisia pakkauslaatikoita olen jo hieman varastoinutkin, joten pohjia löytyy.

Iloista ja valoisaa syyskuuta kaikille!

Syksy vie linnutkin mennessään

Kyllä se syksy saapui. Joutsenet kerääntyvät joukolla pelloille, syövät kupunsa täyteen, voimistuvat ja lentävät talven viettoon.

Syksy näkyy muuallakin, myös mökkeilyssä. Tossut on jo mukava vetää jalkoihin, kun sisällä häärii.

Laitan kuvat niistä Chagall'n tauluista, jotka olen aikoinaan kopioinut pikkukaapin oviin. Pidän tämän taiteilijan töistä, mutta näin ei ole aina ollut. Töiden avautumisessa auttoi suuresti, kun tutustuin hänen ajatusmaailmaansa ja hänen elämäänsä yleensä.

Kyllähän minä mökillä koukkuakin heilutin sen verran, että sain tällaisen pikkumaton aikaiseksi. Pussillinen matonkuteita täytyy nykyisin olla mukana, kun mökille menee. 

Maton seuraksi virkkasin tuoliin istuinsuojan, en kylläkään tälle tuolille, vaan pakkasin molemmat autoon ja istuinsuoja päätyi tuonne kuistille.

Pieniä paloja mökiltä

Valon leikkiä mökillä erilaisilla pinnoilla. Aurinko paljastaa armottomasti kaiken, kuten tahrat lasissa.

Tämä lyijylasi/tiffany-työ on huoneen päätyikkunassa, ikkunassa, jonka pesemiseen tarvitsisi tikkaita. Lasi on täynnään kärpäsen jälkiä. Täytyypä laittaa mies ikkunan pesuun, kun itsellä on korkean paikan kammo;))

Auringon paistaessa lasityön läpi, muodostuu vastapäiselle seinälle valonleikki.

Eriväriset pullot ovat kauniita valossa ja lasi yleensä. Nämä nyt ei ole mitään arvokkaita esineitä, mutta voimakkaat värit kiehtovat, samoin kuin niiden heijastukset. 

Voi, voi, täytyypä nämäkin ottaa käsittelyyn. Kuten kuvista huomaa, olen aika suurpiirteinen siivouksen suhteen.

Vanhat punnukset ja puntari, näissäkin kiehtoo tuo pinta.

Tuikulle kyhäsin tällaisen jalustan, joitain ruostuneita koneen osia, taustalla makoilee pirta. Noita vanhoja pirtoja on muutama. Niitä on jotenkin vaikea sijoittaa sisustukseen, joten jonkin työn osana olisivat varmaankin käyttökelpoisia.

Ruokahalu kasvaa syödessä

Kun mennään yli hyvän maun, niin mennään sitten kunnolla, sellainen tunne on nyt tullut. Raja on ylitetty ja lisää virkkauksia pyörii mielessä, jotain voisin vielä kehitellä.

Tuon kukan paikalle oli suunnitteilla talveksi jotain, mutta se taitaa jäädä tekemättä. Oikeastaan, en malta sitä jättää pelkäksi suunnitelmaksi, paikka täytyy vain miettiä uusiksi.

Kurkistus mökille

Voitaisiin pistäytyä meidän mökillä, katsastellaan miltä siellä näyttää. Nämä kuvat ovat kaikki tupakeittiöstä.

Sisään tullessa näkyy vasemmalla sininen nurkkaus. Kaapin oviin olen joskus aikoinaan maalannut Marc Chagallin parista taulusta kopiot ja hyvin on öljyväri ovissa pysynyt jo yli kymmenen vuotta, vaikka mökki on kylmillään talvet. Seinällä oleva tekstiilityö on nimeltään " Matka".

Oikealla ja järven puolella on tuollainen kirjanurkkaus. Kuten kuvasta näkyy mies harrastaa metsästystä.

Keinutuolin matto ei nyt aivan ole oman maun mukainen. Siinä olisi yksi projekti odottamassa ja onhan siellä monta muutakin.

Tässä sitten mökin sydän, joka on päällystetty jos jonkinlaisilla kirpputavara löydöillä.

Puuhellaa ei oikein kesällä voi käyttää, kun muuri lämpenee ja on sitten tukalaa. Talvella kun käydään, niin se antaa mukavasti lämpöä yhdessä takan kanssa.

Kyllä minä toisaalta pidän tästä vanhasta emalista. Iso kattilankansi tongittiin yhdestä rojuläjästä, saisinpa siihen myös kattilan. Löytyyhän sitä ruostetta myös täältä, sahanterän muodossa.
Tuo ritilähylly tuli hankittua nyt kesällä, eikä sille tuntunut löytyvän oikein paikkaa. Ripustin sen väliaikaisesti  hellan päälle ja siinä sai tehdäkin melkoiset viritelmät, jotta sai hyllyn kohdilleen.

Tässä tälläinen pikkuinen pyrähdys, mutta pistäydutään mökillä uudemman kerran, kunhan saan otettua kuvia.

Karhean ruma pöytä

Olen pitkään haaveillut pihaan sellaista puuhailu pöytää, jossa voisin tehdä romu"taidetta" sekä keväällä puutarhan pikku puuhasteluja.

No nyt se on sitten tehty. 

Käytiin viikonloppuna mökillä ja siellä on kaikenlaista ylijäämä lautaa ym., päätin, että nyt on aika pöytäprojektille.

Tästä se lähti, neljä jalkaa, lautaa ympärille, saha, vasara, vanhoja nauloja, mitta ja ruostunut suorakulmio.

Malli siinteli ajatuksissa, sellainen simppeli, pöytätaso, hylly alhaalle ja ehkä hyllyköt. Mies meinasin, että on aika yksinkertainen, mutta miten monimutkainen pöytä voi olla.

Siinä se nyt kehikko valmiina seisoo vanhalla laiturilla. Sahasin tuosta laiturista jäkäläisiä lautoja julkisivun koristeeksi. Aika lahoja olivat laiturin kaiteet, mutta sen verran sain kovaa puuta, että riitti jäkälälauta alaosan sivuihin ja etuosaan ylös ja alas. Yläosan koristelauta on vielä tässä vaiheessa laittamatta.

Siinä se nyt omalla paikallaan seisoo. 

Peräkärryllä kuskattiin mökiltä ja mahtuihan siihen kuormaan jotain muutakin kuin yksi pöytä. Oli muuten melko painava, kun kaksissa kannettiin se sitten tuohon seinustalle. Vaikkei se mikään mestariluomus olekaan, niin olen kuitenkin tyytyväinen, että tein sen ilman apuja. Enpä malttanut kuin ruokatauon pitää ja koko lauantai päivä siinä hujahti kuin siivillä.

Tämän pöydän innoittamana muhii jo ajatuksia uusista rakennushankkeista.

Niin ja mitä sieltä mökiltä muuta tuotiin, no, tietenkin ruosteromua. Tuossa oikealla näyttäisi olevan seuraava työ jo odottamassa.

Aurinkoista ja lämmintä syyskuuta;)