Uusia ruosteisia hankintoja

Aamulla pyöräiltiin toisen ruostehullun kanssa ruosteen hankinta reisulle. Matka oli hyvin tuottoisa ja paluumatka hiukka hutera, sillä osa ruosteesta oli melkoisen raskasta. Perille kuitenkin päästiin, pyörät keikkuen ja renkaat soikeina, kasvot tyytyväisyydestä loistaen.

Todettiin, että oli antoisa reissu ja jos mahdollista pitäisi uusia. Kunhan hyvä kohde löytyy ja on pyörämatkan päässä. Kävihän se mielessä, että täytyisi hankkia sellaiset perässä vedettävät rattaat, saataisiin kaikki suuremmatkin ihanuudet kotiin kuljetettua.

Noita pitsimäisiä pyörän osia olisi kiva löytää ruostuneena enemmänkin, ne ovat ihanan inspiroivia. Kaikkien käyttötarkoitus ei ollut kirkkaana mielessä paikan päällä, mutta eiköhän niille löydy sopiva kohde ja olomuoto.

Uloshan nämä tietenkin tulevat, vaikka olihan siinä jotain, mikä voisi löytää tiensä sisällekin. 

Tämä pikkuinen paistipannu oli ihanan soma ja olen löydöstä iloinen, kiva kun kohdattiin. Pannulla ei kuitenkaan ole tarkoitus lettuja paistella.

Kuistin virkkaukset lisääntyvät

No enhän minä malttanut ainakaan heti aamusta noita puutarha hommeleita aloittaa. 

Illalla virkkasin pyöreää lättyä räsyistä ja sitä piti sitten aamulla ruveta kiinnittämään tuonne kuistille.

Mikäs siellä ulkona puuhatessa, kuulakas auringoinen päivä siivitti ajatuksia. Tulipahan uudet virkkaukset mieleen ja kuistillehan nekin. Kohta tuo meidän kuisti on virkattu kauttaaltaan. Pitäisiköhän pyörähtää Pointtiin, vaikka onhan noita matonkuteita vielä melkoisesti. Tuo matonkude on siitä hyvä, kun ei tule kalliiksi tälläiset työt. Onhan sillä halpuudella sekin puoli, ettei tarvitse pahemmin harmitella, kun töiden elinkaari tulee loppuun. Niin, ja onhan tämä sellaista kierrätystä, sekin vielä.

Tällainen aurinkoinen, joka on seittiin itsensä sotkenut. Voisi olla talvellakin kivan näköinen jos nuo narut olisi kuuran vallassa. Täytyy ainakin noita kannattelevia naruja rautalangalla vahvistaa, vaikken sitä mielelläni näihin laittaisikaan.

Nyt on varmaankin tämä puoli kuistista saatu siihen malliin, että näyttää valmiilta. Käännetään katse toiseen puoliskoon ja sinne olen ajatellut hieman erilaista, ihan vain tasapainon vuoksi.

Onko tämä nyt sitten sitä ITE-taidetta

Voiko tämän siksi mieltää, ainakin tämä on vain itselle tehtyä.

Virkatut matot siirtyivät siis ulos piristään syksyistä oloa ja tuomaan väriä talviseen pihaan. Tämä työ saa olla ulkona niin kauan kuin viihtyy ja sitten tilalle tehdään jotain muuta.

Aamupäivän ahersin ja nyt on valmista, ainahan joitakin pieniä yksityiskohtia voi väkertää ja muuntaa.

Matot sidottiin narulla yhteen, kuka sitä yksinään ulkona haluaa koko talvea olla.

Hamppunarua käytin myös paikalleen sitomiseen. Tuo naru saattaa kyllä pettää, joten jonkinlaiset varmistukset täytyy työhön tehdä.

Mattojen seurana on muutakin tilpehööriä, ne olivat jo siellä valmiina, joten saivat jäädä.

Näkymä takaa ja sivulta sekä alakuvassa edestä.

Matot löysivät paikkansa ja tarkoitus on vieä valmistaa jotain muutakin tuonne kuistille, mutta nyt täytyy keskittyä ehkäpä puutarha puoleen vaihtelun vuoksi. 

ps. voit klikata kuvia, niin suurenevat

Kolmen suora

Sain viimein sen kolmannenkin maton virkattua. Viimeistellessäni mattoa sain ajatuksen, miten voisin näitä hyödyntää.

Nyt kun minulla oli kolme värikästä pikkumattoa valmiina, niin en malttanut olla viemättä niitä ulos, lämmittävien auringonsäteiden hellittäväksi. 

Tuo pienin ja ensimmäinen kuuluu sinne WC:hen, mutta nuo kaksi muuta, ne jäävät ulos. Jos vain idea toimii käytännössä, niinkuin olen suunnitellut, niin huomenna pitäisi olla valmiina. Ainahan niitä voi mutkia matkaan tulla ja pikkuisen uumoilenkin vastoinkäymisiä, mutta kokeilen ainakin ajatusta käytännössä.

Räsykuteella saa sukkelaan aikaiseksi heimaisevia väriraitoja. Kaksi ensimmäistä mattoa virkkasin pylväillä ja viimeisen kiinteillä silmukoilla. Nuo ensimmäiset venyväit ja vanuivat joka puolelta ja luulin korjaavani vian kiinteillä silmukoilla, mutta eipä ollut mitään eroa lopputuloksessa.

Virkattu matto, variaatio 2

Kun tekee yhden, niin täytyyhän se kokeilla heti perään myös toista  räsymattoa. Väreihin olen tyytyväinen, mutta tuo muoto vielä venyy laidasta toiseen. Tämän maton kohdalla ajattelin, että pistän jatkokäsittelyyn, juuri tuon muodon vuoksi.

Hirveellä kiirellä tätä virkkasin, kun tuo lopputulos täytyy nähdä mahdollisimman pian. Tässä hieman tyylinäytettä.

Tältähän se matto valmiina, ainakin tässä vaiheessa näyttää. 

Mietiskelen, josko vielä kolmannen aloittaisi, eihän kahta ilman kolmatta.

Jospas nostaisi maton seinälle. Tiilseinä ei ole ehkä parhain mahdollinen tausta, hmmm-mm.

Virkattu matto

Niin, miksei, voisihan sitä kokeilla.

Kävin paikallisessa Pointissa ja siellä oli myynnissä 2€ matonkude pusseja. Ne olivat ihan oikeita "räsyjä", siis leikattuja vaatteisteista. Pussi ei niin järin suuri ollut, mutta saihan siitä pikkumaton WC:hen ja jäi joitakin keriä vielä ylikin.

Tämä on sitten ensimmäinen virkattu räsymatto. Tein tuollaisen pitkulaisen, kun ne pyöreät koen hieman hankaliksi sijoittaa lattialle.

Virkkasin kudetta kunnes loppui, joten värit vaihtuvat miten sattuu, ehkä tämä on näin enemmän sellaisen kudotun räsymaton oloinen .

Käytin  koukkua 10 ja matto syntyi melko pian, joten taidan tehdä matkan Pointiin ja virkata vaikkapa tuonne tuulikaappiin myös maton.

Hyvää viikonvaihdetta!

Tulihan sitä lomalla jotain tehtyä

Lomalla tuli tehtyä muutakin kun ihasteltua kauniita auringonlaskuja.

Vaikka kyllä noita kauniita luonnon tarjoilemia spektaakkeleita riiti melkein joka illalle ja aina hieman erilaisia.

Auringonlasku veden äärellä on aina niin mykistävän kaunis.

Kolmelle lomaviikolle sattui myös joitain sadepäiviä ja silloin oli mukava uppoutua käsityön pariin.

Isoäidinneliöt sopivat vaikka tv:n äären, eivät vie liikaa huomiota ja voi seurata vaikkapa lempiohjelmia.

 

Lapuja yhteen, jonoksi, riviksi ja niinhän siitä lopulta syntyi isoäidille oma liivi. Sovitettu on. Kunhan vielä napin ompelen, niin sitten mummo voi vetää liivin ylleen syksyn koleita päiviä lämmittämään.

Loppui tummanruskea lanka kesken, joten täytyi hieman muuttaa raidoitusta takakappaleessa. 

Täytyy poiketa lankakaupassa, sillä mielessä kehkeytyi ajatus istuinsuojista pariin nojatuoliin. Lanka oli mielyttävää virkata ja työ edistyi joutuisaan, käytin nelosen koukkua.

Muuten, järveltä löytyy myös mielikuvistusta kiihottavia muotoja ja värejä.

Hyvää alkanutta viikkoa.