torstaina, lokakuuta 11

Altered book, se ensimmäinen

Kaivoin kaappien kätköistä tämän ensimmäiseni, jota on nyt hauska selailla. Sivuja ei monta ole, vain seitsemän aukeamaa, kooltaankin pieni ja kaponen, sellainen käteen sopiva.




Muistelen, että tätä oli tosi hauska tehdä.





 Ensin revin sivuja, liimasin sivuja, väritin sivuja ja revin vielä sivujen reunoja.





Ilman mitään punaistalankaa annoin tunteen viedä, liimailin lehdistä leikattuja kuvia, piirsin ja väritin.





Villalangalla ompelin reunoja, vahvistin kuvien ääriviivoja mustalla tussilla.





Samalla tussilla kirjoittelin tekstejä, ihan mitä mieleen pälkähti, liiemmin aivoja rasittamatta.





Siinä ne sivut, sivut jotka putkahtivat joutuisaan vanhan kirjan täytteeksi.
Olenpa pannut sellaisen asian merkille, että mitä enemmän ajattelen tekemistä, niin sen vaikeammaksi toteutus menee.
Eihän tuossa kirjasessa mitään järkeä ole, mutta sitä on hauska katsella ja se mitä sen tekeminen on antanut, mielenrauhaa, se merkitsee paljon.

17 kommenttia:

  1. Näyttää hauskalta! Joskus voisin ittekki tehdä tommosen. (Nyt tuntuu siltä että sit varmaan eläkkeellä...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kahden pienen lapsen äitinä ei taida paljon aikaa jäädä tällaiseen puuhailuun. Mutta ajatteles miten jonkin vuoden päästä voit heidän kans tehdä kaikkea hauskaa, vaikka omat kirjaset.

      Poista
    2. No se me tehdäänkin!
      Nii ja mulla on sulle blogissa tirkistelyhaaste. :-D

      Poista
  2. Varmasti hauska sitä on selailla ja mukavannäköinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan, kun oma isäni teki leikekirjaa, joka on hävinyt ajan saatossa. Harmittaa, kun sille ei osattu antaa silloin arvoa, sitä oli nyt kiva katsella.

      Poista
  3. Hieno! Meinasin sanoa, että näytäppä enemmänkin, mutta siullahan onkin kategoria jo alteredia :) Pitää tutkia lisää :)
    Tuo altered book-juttu on vähän samaa kuin art journaling. Miulla eka kirja oli vanha töissä käytetty muistikirja, jonka vanhat kirjoitukset peitin gessolla ja liimailin sivuja yhteen. Ja totta muuten se, että ei pidä liikoja miettiä, mitä tekee, tai edes suunnitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää päästää luovuus irti. Olen katsellut noita sivustoja joissa on juuri altered juttuja ja art journaling, siitähän on tullut melkoinen taiteen muoto. Altered art saa minut melkein hurmokseen, niin ihania ja mielikuvituksellia töitä maailmalla tehdään, aah!

      Poista
  4. Kyllä, miksipä tekemisen/askartelun pitäisi lähteä jostakin tarpeesta tms. Pelkkä tekemisen ja luomisen prosessi ja se nautinto voivat olla tärkeintä.
    Tein kerran muutama vuosi sitten eräälle ystävälleni vastaavanlaisen altsun niin, että ujutin sinne väliin muutaman suosikkipiirakkareseptini. En ole muita sellaisia tehnyt, mutta se oli kiva lahja antaa ja saajakin piti sitä erityisenä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kyllähän tekeminen/askartelu kuuluu samaan kategoriaan kuin taide yleensä, se on varmasti sitä sisäistä pakkoa luoda jotain, ilmentää itseään. Itselle juuri tuo luomisen prosessi on tärkeintä ei lopputulos, ei tekemisen tosiaankaan tarvitse olla jotain konkreettisesti hyödyllistä. Jokaisessa on luovuutta, se täytyy vain päästää irti ja luopua liiallisesta ohjeistamisesta.

      Poista
  5. Ihanan kirjan olet tehnyt.
    Ja pääasiahan onkin, että itse tykkää siittä tekemisestä.Silloin se antaakin tosi paljon iloa, niin mielelle kuin koko ihmiselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoin ajattelen tuosta tekemisestä. Ihminen voi paremmin, kun se voi purkaa itseään vaikkapa tämän kaltaiseen tekemiseen.

      Poista
  6. Tosi hauska!! Sulla tuota luovuutta tuntuu löytyvän ;) Aikaansaamisen ilo on mun mielestäni tärkeimpiä iloja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mörökölli!
      Se luovuus kulkee sysäyksittäin, nyt on tällä hössötös puolella ollut hiljaista. Puuhaillut kyllä olen, mutta on mennyt maalaillun puolelle.

      Poista
  7. Pikkuinen tonttu hyppeli näin
    jalassa tossut väärinpäin.
    Pikkuinen tonttu huuteli:
    Tästä se joulu alkaa !
    Tip tap, huuteli näin:
    Tästä se joulu alkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos näin myöhäsyntyisesti kauniista Joulurunosta;)
      On tullut tosi vähän käytyä täällä hössön blogissa, mutta nyt menään valoa kohti ja aikaa on emmän hauskalle puuhastelulle.

      Poista
  8. Voi miten minä tykkäsin tauluistasi. Niissä on juuri sitä, mistä minä pidän , niissä on TARINA ♥ Kaikista eniten sai uneksimaan "Piiritanssia kuutamolla" taulu ♥ Lapsena Lapissa asuneena se sykähdytti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sude kivasta viestistä;)
      Tuokin oli kiva kuulla tai lukea, että sinä löysit tarinan niistä, sillä tarinoita ne on minullekin kertoneet, kun niitä maalailin;)

      Poista